Julkaistu 
Aleksi Keränen

Äänestäminen kannattaa edelleen

Vaikka äänestäjän kuluttajansuoja tulee olemaan ensimmäistä kertaa käytävissä aluevaaleissakin kehnonlainen, on äänestäminen silti kannattava teko.

Eduskunnassa juhannusviikolla hyväksytyn sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisesti Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Näille siirretään aiemmin kunnilla ollut vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan tammikuussa 2022 käytävissä aluevaaleissa. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta.

Aluevaalien äänestysprosentin on vielä näin kahta kuukautta etukäteen arveltu jäävän alhaiseksi. Näin käydessä tilanne olisi lähidemokratiaa vääristävä sekä halventava. Samalla suuremmat kaupungit saisivat suhteessa vielä enemmän paikkoja 59-jäseniseen aluevaltuustoon.

Kesän kuntavaalien äänestysprosentit eivät olleet kovin mairittelevia. Parikkalan äänestysprosentti oli 60,1 ja Rautjärven 57,8.

Parikkalassa äänesti 2429 äänioikeutettua ja Rautjärvellä 1588. Toisin päin laskettuna parikkalalaisista äänioikeutetuista jätti äänestämättä 1625 ja rautjärveläisistä 1170.

Tulevien maakuntavaalien alueella eli koko Etelä-Karjalan maakunnassa oli kuntavaaleissa noin 105 500 äänioikeutettua. Parikkalan-Rautjärven seudun yhteensä noin 6700 jaossa olevalla äänellä on merkitystä. Esimerkiksi Lappeenrannan reilusta 60 000:sta äänioikeutetusta äänesti kuntavaaleissa 49,4 prosenttia. Ääniä annettiin 29586, joten niitä jäi antamatta 30560.

Jos koko maakunnassa äänestettäisiin samalla tavalla kuin kesän kuntavaaleissa, Parikkala ja Savitaipale olisivat ainoat pienemmät kunnat, jotka saisivat oman ehdokkaansa läpi. Hyvinvointialueen valtuuston 57 muuta jäsentä tulisivat Lappeenrannasta (48) ja Imatralta (9). Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti ja Taipalsaari jäisivät kokonaan ilman edustajia.

Kuinka moni lappeenrantalainen tai imatralainen aluevaltuutettu pitäisi aktiivisesti ja vilpittömästi näiden viiden ilman edustajaa jääneen kunnan puolia? Entä näiden yksittäisiä edustajia saaneiden kuntien puolta? Mitkä olisivat niitä kysymyksiä, joissa ajateltaisiin koko maakunnan parasta ja katsottaisiin asioita pienemmistä kunnista kaupunkeihin päin eikä pelkästään päinvastoin?

Kaikkien seitsemän pienemmän kunnan soteasioiden ajamiseen tarvitaan yhteistyötä. Tuskin lienee haitaksi sekään, että tuntee päätettävät asiat niin oman (seutu)kunnan kuin naapurinkin näkövinkkelistä.

Äänestämällä voit vaikuttaa edes vähän siihen, kuka puolustaa lähipalvelujasi. Jättämällä äänestämättä käskyt kajahtelevat vielä varmemmin kaupungeista käsin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuslaitoksen osalta.

Kommentoi

Hae sivuilta