Mitä ne meistä siellä Sveitsissä oikein ajattelevat? TILAAJILLE

Simon Petite on 45-vuotias Le Temps -sanomalehden toimittaja. Lehden kotipaikkakunta on maan ranskankielisellä alueella sijaitseva Geneve. - Sveitsissä puhutaan ranskan lisäksi kolmea muuta kieltä, saksaa, italiaa ja retoromaania, kahdeksan vuotta Le Tempsissä lehden kansainvälisen uutisdeskin puolella työskennellyt Simon kertoi.Hän kuvaili Geneveä hyvin kansainväliseksi kaupungiksi, sillä kaupungista löytyvät esimerkiksi useamman YK.n alaisen järjestön ja Punaisen ristin pääkonttorit. Genevessä vierailee paljon eri valtionpäämiehiä sekä ministereitä ja siellä järjestetään erilaisia huippukokouksia. Niistä viimeisimpänä viime kesäkuun puolivälissä pidetty tapaaminen Yhdysvaltain vastavalitun presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä, jota alun alkaen huhuttiin järjestettäväksi mahdollisesti myös Helsingissä.Haavistoa haastateltuSimon Petite luonnehti Sveitsin olevan samanlainen liittoutumaton, mutta vahvasti länteen kuuluva maa kuin Suomi. Hän saapui Helsinkiin toissa sunnuntaina ja viipyi maassa viiden päivän ajan.- Vierailin maanantaina Eduskunnassa, jossa pääsin puhumaan eri kansanedustajien kanssa. Sain tavata myös ulkoministerinne Pekka Haaviston ja haastattelin häntä muun muassa Natoon liittymisen syistä. Se oli hyvä haastattelu.Simon pisti erityisesti merkille, kuinka helposti lähestyttäviä Eduskunnan kahvilassa ja sen lähistöllä rauhallisina parveilleet kansanedustajat ja ministerit olivat.- He olivat vielä helpommin lähestyttävissä kuin sveitsiläiset kollegansa, hän suitsutti.Hän kirjoitti haastattelut puhtaiksi tiistaina ja saapui iltapäivällä Parikkalan rautatieasemalle. Keskiviikkona hän kävi Imatralla tutkailemassa paikkoja ilman sen suurempia kiinnekohteita tai määränpäitä.- En vielä tiedä loppuviikkoni ohjelmaa enkä tarkalleen edes sitä, milloin lähden takaisin Helsinkiin ja sieltä Geneveen. Todennäköisesti joko perjantaina tai lauantaina, hän keskiviikon aamukahviaan JK Karpalossa nauttiessaan tuumasi.Vierailu Etelä-Karjalassa hyvin historiallisina aikoinaSimon pisti merkille paikallislehden toimituksen eteen pysähtyneen neuvostopanssarivaunun kuljetuksen. Vaunu oli matkalla Kollaa ja Simo Häyhä -museolle, jonka avajaisia vietettiin lauantaina. Keskiviikko jäi historiankirjoihin erittäin merkittävänä päivänä, sillä Suomi ja Ruotsi jättivät NATO-jäsenhakemuksensa samana aamuna.Viimeviikkoinen vierailu oli Simonille ensimmäinen Suomessa. Hän kuvaili ihmisiä ystävällisiksi ja avuliaiksi.- Tämä on valtava maa. Paljon etäisyyttä ihmisten välillä ja täällä ollessa tilan käsitys muuttuu, kaikki vaikuttaa valtavalta. Suomi on myös mielenkiintoinen maa ja liikenneyhteydet toimivat. On helppo matkustaa. Ihmiset puhuvat todella hyvin englantia ja luonto on ehdottomasti hienoa joka paikassa. Se on monilta osin myös koskematonta, hän ihasteli.Simon tunnusti uteliaisuutensa talvisodan ja jatkosodan muistoja koskien.- Haluan selvittää, miten muistot ja kokemukset Neuvostoliittoa vastaan käydyistä sodista näkyvät 2020-luvun Suomessa. Miten mielenne NATO:n suhteen muuttui niin nopeasti? Oma epäilykseni on, että suomalaisilla tuntui olevan sota-ajan muistot nahoissaan ja mielessään hyvin vahvoina, kun Venäjältä nouseva sotilaallinen uhka otettiin heti vakavasti ja siihen reagoitiin todella nopeasti, hän luetteli ja uskoi tästä löytyvän suurimmat erot Suomen ja Ruotsin välillä.Matkustaminen vähentynytKoronapandemia on rajoittanut Simon Petiten matkustamista viime vuosina. Kaksi kuukautta sitten hän pääsi vierailemaan Unkarin ja Ukrainan rajalla.- Näin ukrainalaispakolaisten saapuvan Unkariin. Maa ei ole aina ollut ystävällinen pakolaisia kohtaan, Simon sanoi ja viittasi vuosina 2014-2015 puhjenneeseen pakolaiskriisiin, jolloin Unkari rakensi EU:hun kuulumattoman etelänaapurinsa Serbian vastaiselle rajalleen 175 kilometriä pitkän muurin.Seuraavaa matkakohdetta ei ollut vielä tiedossa. Tulevaisuus sen näyttää, mutta Simon piti hyvin tärkeänä seurata Ukrainan tilannetta tarkalla silmällä.- Sveitsissä on puhuttu paljon Venäjän vastaisista pakotteista. Monilla venäläisillä on paljon rahaa talletettuna sveitsiläisiin pankkeihin. Kotimaassani on käyty keskustelua, pitäisikö meidän tehdä enemmän, sillä Sveitsi on pysytellyt Ukrainan sodan osalta pääasiassa humanitaarisessa avussa.Median pysyttävä puolueettomanaMyös useampien näkökulmien objektiivisesti välittäminen täytyy kuulua median tehtäviin, silloinkin kun Euroopan itäalueilla soditaan.- Sveitsiläinen media yrittää saada kaikki näkökulmat esiteltyä. Se on mielestäni hyvä asia, sillä median ei pidä valita puolta, vaan esitellä eri näkökulmia. Esimerkiksi Venäjän voitonpäivän paraatin osalta emme ole Putinin puolella, kun välitämme lukijoillemme hänen puheensa sanasta sanaan ranskaksi käännettynä.Simon muistutti, että Venäjän kohdalla on muistettava tehdä ero Kremlin ja venäläisen kansan välillä.- Nyt se on vaikeaa, jopa mahdotonta. Tavallinen kansa on niin vahvasti pelkän propagandan varassa.Sveitsillä omat ongelmansa historianopetuksessaOn olemassa suomettumista, mutta onko olemassa sveitsittymistä? Simon epäili, että mahdollisuus siihen on.- Puolueettomuudessammekin on omat ongelmansa, nykyisin se on meille ylpeydenaihe. Sekä ensimmäisestä että toisesta maailmansodasta kuitenkin kerrottiin historiantunneillamme aina tämän vuosituhannen alkuun asti, että pysyimme erossa sodasta.- Esimerkiksi toisen maailmansodan kohdalla väitettiin, että Sveitsin valtaaminen olisi tullut natseille kalliiksi. Se ei ollut totta, vaan olimme heidän puolellaan ja luovutimme heille paljon juutalaisia. Nämä tiedot oikaistiin oikeiksi vasta noin kaksikymmentä vuotta sitten, hän kertoi.Enää ei Lenin-setä asu Venäjällä tai Hitler-setä Saksassa. Ja jos asuisikin, ei välttämättä enää hengitä.Se tie, minkä Suomi ja Sveitsi ovat maailmansotien melskeisiin joutumisestaan omissa historiankirjoituksissaan ja -opetuksissaan kulkeneet läpi on kuitenkin hyvällä mallilla ja rehellisillä perustuksilla, jos verrataan vaikkapa Leninin ja Hitlerin kotimaiden nykyisiin versioihin ja siihen, kuinka paljon sodan pääosapuolet ovat jättäneet historiansa kipeimpiä kohtia käsittelemättä tai jopa ryhtyneet niitä aggressiivisesti vääristelemään.

Mitä ne meistä siellä Sveitsissä oikein ajattelevat? TILAAJILLE

Hae sivuilta

Uusimmat

Laakkonen Yhtiöt

PUNAMUSTA MEDIA OYJ

MEDIALIIKETOIMINTA

NÄKYVYYS- JA PAINOLIIKETOIMINTA

KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY

AUTOTOIMIALA

AUTOKIINTEISTÖT LAAKKONEN OY

MUUT

Parikkalan-Rautjärven Sanomat

Ota yhteyttä

Laskutusosoitteet