Julkaistu    |  Päivitetty 
Anssi Kemppinen

Aluevaalikone: Omasta hyvinvointialueesta halutaan pitää kiinni, vaikka lisärahalla

Aluevaalien 2022 varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 23. tammikuuta. Anssi Kemppinen Aluevaalien 2022 varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.

Parikkalan ja Rautjärven useimmat aluevaaliehdokkaat haluavat pitää kiinni Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta, vaikka se kohtaisi taloudellisia vaikeuksia.

Parikkalan-Rautjärven Sanomien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista valtaosa on täysin tai osittain eri mieltä kysymyksestä: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuva hyvinvointialue pitää ennemmin yhdistää toiseen hyvinvointialueeseen, kuin antaa sille lisää rahaa.?

Yhdistymistä vastustetaan muun muassa palveluiden ja päätöksenteon karkaamisella kauemmaksi. Ennen mahdollista puhetta hyvinvointialueiden yhdistämistä, pitäisi ensin selvittää ongelmat ja antaa lisärahaa.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Vaalikoneen kysymykseen oli täysin tai osittain eri mieltä 13 vastaajaa. Neljä ehdokasta vastasi ei osaa sanoa -kohtaa.

Viisi vastaajaa oli kysymykseen osittain tai täysin samaa mieltä. Perusteluina oli muun muassa se, että palvelut ovat tärkeämpiä kuin jatkuvasti tappiollinen hyvinvointialue.

Vaalikone löytyy Parikkalan-Rautjärven Sanomien uutisten seasta ja siellä voi testata itselleen sopivan ehdokkaan. Vaalikone on tehty yhteistyössä Keskisuomalaisen kanssa.

Tässä meidän kuntien perusteluja väittämiin:

Täysin eri mieltä

- Yhdistäminen voi johtaa yhden alueen kurjuudesta kahden alueen kurjuuteen. Suuruuden lisääminen lisää tehottomuutta ja heikentää palveluita. Pitää selvittää hyvinvointialueen ongelmat, ja korjata ne, jos ongelmia on. Toisaalta, jos valtion tarjoama raha on liian pieni, niin silloin ongelma ei johdu hyvinvointialueesta vaan valtion väärästä rahanjaosta, perusteli Vesa Örmark (kesk.) Rautjärveltä.

- Tämä uusi järjestelmä tarvitsee rahaa, perusteli Harri Lunkka (kd.) Rautjärveltä.

- Päätöksenteko ei saa valua enää kauemmaksi alueen asukkaista, perusteli Ulla Kujanpää (kd.) Parikkalasta.

- Etelä-Karjalan maantieteellisestä rakenteesta johtuen syrjäisemmistä kunnista on pitkä matka palvelukeskittymiin, Lappeenrantaan ja Imatralle. Peruspalveluita tulee jatkossakin olla saatavilla Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa ja hyvinvointiasemalla. Mikäli Etelä-Karjala liitettäisiin toiseen hyvinvointialueeseen niin välimatkat kasvaisivat entisestään, perusteli Niko Viitala (vas.) Parikkalasta.

- En näe suuremman hyvinvointialueen perustamista hyvänä ratkaisuna. Palvelut vain karkaisivat yhä kauemmas, perusteli Ritva Wilska-Neuvonen (vihr.) Parikkalasta.

Osittain eri mieltä

- Ensimmäisenä vaihtoehtona tulee olla valtionohjaus ja mikäli sillä ei saavuteta kannattavuutta tulee sen jälkeen harkita ns fuusioita, perusteli Eero Nykänen (kok.) Parikkalasta.

- Hypoteettinen kysymys. Lähdetään nyt aikakin tässä vaiheessa siitä, että toimii, kun ei juurikaan tiedetä, millaiseksi muodostuu. Meillähän tämä tarkoittaa lähinnä hallinnollista uudistusta, toimintaa on jo harjoiteltu yli 10 vuotta, perusteli Marjatta Laukkanen (kok.) Parikkalasta.

- Rahoitus perustuu väestöpohjaan ja todettuun palvelutarpeeseen kaikkialla Suomessa, perusteli Timo Neuvonen (kesk.) Parikkalasta.

- Lisäraha auttaa kriisitapauksissa, perusteli Jorma Karjalainen (vihr.) Parikkalasta.

- Pienemmät alueet ovat kansalaisten etu. Myös lisääntyvät matkat ovat suuri kuluerä, perusteli Kimmo Väliviita (vihr.) Parikkalasta.

Ei osaa sanoa

- Ehkä järkevää, tosin kuntaliitoksetkaan eivät ole tuoneet toivottuja säästöjä, perusteli Hannu Hyrkäs (kesk.) Rautjärveltä.

- Sosiaali- ja terveydenhuolto on muuttunut sen verran että pienten kuntien hartiat eivät siihen riitä. Tarvitaan suurempia hartioita. Meillä on yhteiskuntana rahaa enemmän kuin koskaan. Meidän tulee varmistaa, että lasten ja nuorten sekä ikääntyvän väestön tulee saada tarvitsemansa hyvät palvelut. Nyt valittu muoto palvelujen järjestämiselle lienee reilun 20 vuoden valmistelujen jälkeen riitttävän hyvä. Sitä on varaa korjata matkaan varrella. Alueet varmaankin tekevät yhteistyötä tulevaisuudessa, perusteli Lassi Valkeapää (kesk.) Parikkalasta.

Osittain samaa mieltä

- Suomalaisten yhdenvertaisuus ei saa vaarantua rahoituksessakaan. Jos joku alue haluaa ylläpitää esim. kahta sairaalaa, niin ei se tarkoita sitä, että sen pitäisi saada siihen automaattisesti kattava rahoitus, perusteli Sakari Paakkinen (kesk.) Parikkalasta.

- Taloudellisesti vaikeuksissa olevan hyvinvointialueen tilaa pitää lähteä selvittämään ja ensin mielestäni antaa lisärahoitus. Mikäli hyvinvointialue on vuodesta toiseen tappiollinen ja pyytää jatkuvasti lisärahoitusta on selvää, ettei se ole elinkelpoinen ja silloin se tulee mielestäni yhdistää toiseen hyvinvointialueeseen. Mielestäni on tärkeämpää turvata kansalaisille laadukkaat palvelut kuin pitää kiinni siitä, mikä hyvinvointialueen nimi on, perusteli Josefina Nissilä (sd.) Rautjärveltä.

- Ensin pitää kuitenkin hoitaa vanhat ongelmat pois, ettei vastaanottava alue joudu kantamaan niitä, perusteli Pekka Lankinen (kesk.) Rautjärveltä.

Yksi vastaaja vastasi täysin samaa mieltä, mutta hän ei kantaansa perustellut. Aivan kaikki muutkaan eivät perustelleet valintaansa.

Kommentoi

Hae sivuilta