Julkaistu 
Aleksi Keränen

Idän ihme ikuisesti

Näytteilleasettaja Mari Kaljuselta löytyisi SaiPa-aiheista tavaraa toisenkin näyttelyn verran. Aleksi Keränen Näytteilleasettaja Mari Kaljuselta löytyisi SaiPa-aiheista tavaraa toisenkin näyttelyn verran.

Rautjärven pääkirjaston vitriini on tammikuun ajan täynnä Sputnik-aiheista tavaraa.


SaiPa-aiheiset tavarat esille asettaneella Mari Kaljusella meni vitriinin täytössä reipas tunti. Tavaramäärä kohosi yli viidenkymmenen heti ääneen laskennan aloittamisen jälkeen.

– Pipoja on yhdessä pinkassa kymmenen ja toisessa vitriinissä viisi lisää, huiveja on kymmenkunta ja joulupalloja kuusi kappaletta. Eikä tässä vielä kaikki, Mari nauroi, sillä keltamustaa kampetta jäi kotiin vielä ison pahvilaatikollisen verran.

Hän kertoo tavaroita keräytyneen talteen vuosien mittaan.

– Suurin osa on käyttötavaraa, kuten nuo kolme lueteltua lajia. Lisäksi nekin tavarat, jotka eivät ole virallisia fanituotteita, liittyvät jollain tavalla SaiPaan.

– Huiveja tulee ostettua joka kausi. Se on ollut hyvä tapa tukea joukkuetta tänä aikana, kun ei ole päässyt peleihin paikan päälle. Voinut olla jollain tavalla kuitenkin tukena. Tuoreimmat ostokset ovat viime kalenterivuoden viimeiseen ja tyhjille katsomoille pelattuun Pelicans-kotiotteluun hankittu tukilippu sekä paketillinen SaiPa-kahvia.

Paidasta boordiin

Vitriinin lisäksi SaiPa näkyy myös Kirsti-salin puolella, jonka yhteen nurkkaukseen on kasattu Marin tänä jouluna lahjaksi saamia tavaroita. Kaulahuivilla rajatusta kulmauksesta löytyvät hänen ystävänsä neuloma villapaita sekä keltamustaksi värjätty luuta.

– Villapaita on ehdottomasti tavaroista rakkain. Sen tehnyt ystäväni ei vielä vuosi sitten neulonut mitään ja tämän lahjaksi saatuani ällistyin ja mykistyin ihan täysin. Luuta ei tule muuhun käyttöön kuin pääsiäisenä Kyöpelinvuorelle lentämiseen, Mari paljasti.

Harvinaisuuksiakin on, sekä vähitellen harvinaisemmaksi käyviä että suoranaisia löytöjä.

– Paperisia kausijulkaisuja tehtiin kauteen 2016-2017 asti. Miulla on ne kaikki tallessa fanitukseni alkuajoilta eli kaudelta 1998-1999 lähtien. Yksi harvinaisin tavara on viiden metrin mittainen tarraboordi, joka oli avaamattomassa paketissa ja jonka löysin Antiikki ja Keräily Kesäpäiviltä.

– Tällä voisi vetää vaikka vessan seinien yläkerrat ympäri!

Syksyllä alkaa 24. keltamusta kausi

Mari kertoo fanittaneensa Idän ihmettä yli puolet elämästään.

– Kaudelta 1998-1999 se alkoi. Jääkiekkofanitus alkoi kevään 1995 maailmanmestaruudesta. Pikku-Mari innostui lajista, jota oli hauskaa katsoa ja tuumin, että tässähän pärjätään. Sitten tuli Urheiluruutua katseltua sillä silmällä, että olisiko täällä päin joukkuetta.

Syksyllä 1998 hän suunnisti ensimmäistä kertaa Kisapuiston jäähalliin silloisen seurustelukumppaninsa kanssa.

– Peli oli vielä SaiPa-Ässät ja seuralainen oli Ässien kannattaja. Hänen Ässien kannattaminen kyllä loppui siihen otteluun, Mari kertoi.

Kausi oli ikimuistoinen ja SaiPan mittapuulla menestyksekäs. Jokerit-puolivälieräsarjan kotietu vaihtui narreilta sputnikeille Hartwall Areenalla järjestettyjen taitoluistelun MM-kisojen vuoksi. SaiPa otti kotiedusta ilon irti ja kaatoi Jokerit kahdesti. Kolmas ottelu päättyi Helsingissä lappeenrantalaisten 4-5-voittoon. Välierissä kyyti olikin sitten kylmää aina mestaruuteen asti rynninyttä TPS:ää vastaan, sillä tie nousi pystyyn suoraan voitoin 0-3. Pronssipeli HPK:ta vastaan päättyi hämäläisten hyväksi loppuluvuin 7-2.

Traktori nurin seitsemännessä pelissä

Muita ikimuistoisia kausia ovat olleet 2001-2002, jolloin SaiPan A-juniorit voittivat Suomen mestaruuden.

– Se on ainoa mestaruus, jota on päästy SaiPan kanssa juhlimaan, Mari totesi.

Kolmas ikimuistoinen kausi oli 2013-2014, jolloin Pekka Tirkkosen valmentama Idän ihme ylsi runkosarjassa sensaatiomaisesti neljänneksi.

– Puolivälieräsarja JYP:iä vastaan oli jo 3-0 SaiPalle, mutta he tulivat tasoihin. Kisapuistossa pelattu Game Seven oli ihan mieletön kokemus. Koko halli oli mukana, kun normaalisti tahtoo olla niin, että vain seisomakatsomo kannustaa.

Kuluneen kauden tähän saakka hienoin hetki on ollut SaiPa-ikoni Ville Kohon paidanjäädytysottelu.

– Ville pelasi koko uransa SaiPassa, hän oli mukana myös A-junioreiden mestarijoukkueessa ja lopetti uransa keväällä 2020. Juhlallisuudet siirtyivät aina viime lokakuulle asti ja se on ainoa peli, jonka olen nähnyt tällä kaudella paikan päällä. Loput olen katsonut maksutelevision kautta.

Machulda ja Myllys kaikista legendaarisimmat

Marilla ei ole tämänhetkistä suosikkipelaajaa.

– Niihin on turha kiintyä, kun parhaat lähtevät aina kuitenkin isompiin ympyröihin. Koho ei lähtenyt ja hänen kaltaisiaan pelaajia arvostan eniten. Herrasmiespelaajia, jotka tekevät työnsä nöyrästi ja joukkueen eteen. Tappelut eivät kuulu jääkiekkoon ja fanikulttuurissa ihmetyttää toisten mollaaminen. Miusta olisi parempi keskittyä omien kannustamiseen.

Pelejä katsoessaan hänellä on kaksi toivetta: tasapuolinen ja hyvä tuomarityöskentely sekä se, että SaiPa voittaisi.

– Toki jos toinen on parempi, niin sekin on vain jääkiekkoa.

Parhaiksi SaiPa-paidassa pelanneiksi kiekkoilijoiksi Mari nostaa Vladimir Machuldan ja Jarmo Myllyksen.

– Machulda teki töitä ja teki kyllä paljon maalejakin, mutta oli nöyrä pelaaja. Myllys tietysti ihan legendaarinen maalivahti. Nyt SaiPassa pelaavista oma kasvatti Ville Petman on kova pelaaja. Tällä kaudella on ollut ihan hirveä pyöritys päällä, kun pelaajisto on vaihtunut.

Toivomuslistalla pitkäjänteisyyttä

Analyysi nykyhetkestä on sarjasijoitus huomioiden hyvinkin luottavainen – antaa Virran viedä.

– Olen antanut aivopestä itseni tähän päävalmentaja Pekka Virran kolmen vuoden projektiin, josta on nyt menossa vasta ensimmäinen vuosi. Toivon, että hän ei lähde Lappeenrannasta ja että hän saa työrauhan. Tällä historialla ei ole hirveästi paineita ainakaan tällä kaudella. Toivottavasti pärjättäisiin ja keväällä mentäisiin pitkälle, mutta onneksi elämässä on muutakin kuin jääkiekko.

Hänen ystävänsä Eija Huikko on järjestänyt fanimatkakuljetuksia miehensä Aivarossi-yrityksen kautta. Reissuille osallistuneet simpeleläiset ovat itse hankkineet ottelulippunsa.

– Peleissä käynti on nyt jäissä, mutta toivottavasti se jatkuisi koronan loputtua.

Muutamia haaveitakin on. Maalivahdin maski olisi hieno lisä kokoelmiin, esimerkiksi nykyisin SaiPan toimitusjohtajana työskentelevän Jussi Markkasen maski olisi Marin näkemyksen mukaan erityisen upea.

– Ehkä realistisempi haave olisi päästä katsomaan kotipeliä aitiosta käsin. Meillä on Eijan kanssa yhteisenä haaveena kiertää eläkkeelle jäätyämme kaikki vieraspelit SaiPan mukana. Yksi toive on, että Rautjärven kunta hankkisi oman kummipelaajan SaiPasta. Esimerkiksi Lemin ja Savitaipaleen kunnilla on jo omansa. KHL:stä saapunut Sergei Monakhov olisi vielä vapaana, Mari vinkkasi.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Kommentoi

Hae sivuilta