Parikkalan lähtee tekemään ensi vuoden talousarviosta alijäämäistä. Vuoden 2022 talousarvio on jäämässä noin 880 000 euroa alijäämäiseksi. Tavoitteena Parikkalalla on ensi vuoden ja vuosien 2023-2024 talousarvion valmistelussa kuitenkin saada kuntataloutta lopulta tasapainoiseksi. Tämä voikin onnistua, kun taloutta arvioidaan pidemmällä aikavälillä.Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen arvion mukaan tiukalla talouskuurilla, suunnitelmavuosina arvioidaan päästävän jopa hienoisesti plussan puolelle. - Tosin mittavien investointien eli Kirjolan koulun 12 ja vanhainkoti Käskynkän 4 miljoonan euron johdosta, poistojen määrä kasvaa. Investoinnit joudutaan tekemään nyt lainarahalla, mistä tulevina vuosina tulee ylimääräisiä kuluja lainanlyhennysten ja mahdollisesti nousevien korkokustannusten muodossa, toteaa Huuskonen lähettämässään tiedotteessa.Kunnanjohtajan mukaan Parikkalan ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvion valmistelu on lähtenyt siitä realiteetistä, että Parikkalan kunnan väestömäärä on edelleen muiden Itä-Suomen kuntien tapaan laskeva ja on sitä todennäköisesti jatkossakin. Muutoksia on myös ikärakenteessa, kun työikäisten, lasten ja nuorten määrät vähenevät sekä vanhusväestön määrän kasvaa. Kunnan palvelutarjontaa on sopeutettava näihin muutoksiin.Verotulojen kasvu ei riitäVuoden 2022 talousarviossa on muutoksia nykyisiin talouslukuihin.Toimintatuotot ovat ensi vuonna 7,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2020 tilinpäätöksessä ja 2,2 miljoonaa euroa tämän vuoden lukuja vähemmän. Toimintakulut ovat 41,1 miljoonaa euroa, joka 1,2 miljoonaa viime vuotta vähemmän.Lomituspalvelujen siirtyminen Mikkelin kaupungin hallinnoimaksi ensi vuoden alusta, aiheuttaa sekä toimintatuottoihin että toimintakuluihin noin kahden miljoonan euron vähennyksen.Toimintakuluissa lomituspalvelujen vähennys ei näy yhtä suurena summana, sillä kuluja kasvattaa Eksoten jäsenkuntaosuuksien merkittävä kasvu. Lopulliset summat Eksoten osalta nähdään vasta ensi vuonna.Verotuloja Parikkala on saamassa ensi vuonna 17 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa vuotta 2020 enemmän. Parikkala korottaa tuloveroprosenttia yhden prosenttiyksikön, mutta kasvu ei poista tulevaa alijäämää. Myös valtionosuuksissa on kasvua.Taloutta paikataan myymällä jonkin verran metsäomaisuutta ainakin osittain Metso-ohjelmaa hyödyntäen. Lisäksi tarpeettomista tai vajaakäytöllä olevista kiinteistöistä luovumista jatketaan. Huuskonen arvioi, että keskustelua tullee aiheuttamaan ehdotus Saaren rantamajan myymiseksi ja Helenansaaren vuokraamisesta matkailualan yrityskäyttöön.Parikkalan kunnanhallitus käsittelee talousarviota kokouksessaan ensi viikolla ja valtuusto päättää siitä joulukuun alkupuolella. Huuskosen mielestä talousarvion laadinta on sujunut hyvin.- Sellainen tuntuma minulla on, että kuntapäättäjien osalta ollaan paremmin tietoisia kuntatalouden tilasta ja ollaan valmiimpia tekemään ratkaisuja sen parantamiseksi. Tosin se voi johtua myös siitä, että edessä on isoja muutoksia, kuten hyvinvointialueiden muodostaminen. Kun on epävarmuustekijöitä, niin ollaan herkemmällä korvalla talousasioiden parissa.Huuskosen mukaan Parikkalan talouden totuus on paljastunut, kun vuonna 2014 saadun syrjäisyyslisän maksu loppui vuonna 2018. Kunta sai siitä kokonaisuudessaan 8-9 miljoonaa euroa.- Sen jälkeen kuntatalous on mennyt kohti alijäämäisyyttä. Lämpölaitoksen myynti vielä pelasti vuoden 2018 talouden tasapainoiseksi, mutta sitten on tehty alijäämäisiä tilinpäätöksiä, sanoo Huuskonen.- Kuntien tehtävät ja taloudelliset edellytykset niiden hoitamiseksi muuttuvat olennaisesti lähivuosina ja nähtäväksi jää, miten Parikkalassa selviydytään tästä kuntien historiankin kannalta strategisesta tilanteesta. Kaiken kaikkiaan keväällä 2022 valmisteltavan kuntastrategian ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisohjelman laadinta osuu ajankohtaan, jossa Parikkalassa tätä muutosta tulee perusteellisesti arvioida, toteaa Huuskonen lähettämässään tiedotteessa.