Julkaistu    |  Päivitetty 
Anssi Kemppinen

Karvapohjasuksi on myydyin

Jari Tiainen muistuttaa, että pitokarva kannattaa myös puhdistaa. Anssi Kemppinen Jari Tiainen muistuttaa, että pitokarva kannattaa myös puhdistaa.

Perinteisen hiihtoon myydään tänä päivänä valtaosaltaan skin- eli pitokarvasuksia.

– Voi sanoa, että meillä kaikki aikuisille myytävät sukset ovat pitokarvapohjilla. Lapsille menee vielä perinteisiä pitovoitelusuksia, sanoo yrittäjä Jari Tiainen.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Liikkeen toinen yrittäjä Kimmo Karjalainen toteaa, että nuorille on myyty myös nanogrip-suksia, jotka ovat lähes voiteluvapaita. Nuorimmille hiihtäjille pitokarvasuksia ei kaupassa juuri ole, sillä myynnissä olevat sukset ovat heille liian pitkiä. Myös hinta ratkaisee nuorten suksivalinnan kohdalla, sillä pitokarvasukset ovat pitovoitelusuksia arvokkaammat.

Pitokarvasuksia ostavat Urheilu-Jussissa nuorista aikuisista aina 50–60-vuotiaisiin aikuisiin. Hyvän suksen ja siteen saa jo muutamilla satasilla.

– Reilulla 300 eurolla saa sellaiset sukset, jotka voivat kestää tuhansia kilometrejä. Monet ostavatkin sukset, jotka kestävät useamman vuoden, sanoo Tiainen.

Pitokarvasuksia ostetaan erityisesti sen vuoksi, että niiden kanssa on helpompi lähteä perinteisen ladulle. Ei tarvitse miettiä, mikä pitovoide tai liisteri pitäisi laittaa suksen pitoalueelle, kuten pitovoitelusuksilla. Huoltokin on helppoa.

– Välillä pitää muistaa puhdistaa karva, koska se likaantuu ladun roskista ja voiteista eikä pito toimi enää kunnolla. Puhdistukseen on oma aineensa. Puhdistus pitäisi tehdä vähintään kerran kaudessa. Jos hiihtää satoja kilometrejä talvessa, niin puhdistuksen voi joutua tekemään kerran viikossakin, sanoo Tiainen.

Suksen etu- ja takaosat kannattaa myös pohjustaa ennen kautta, samalla tekniikalla kuten vanhat pitovoitelusukset. Sitten ennen hiihtolenkkejä laittaa etu- ja takaosaan vielä luistovoidetta.

Myös karvan pystyy tarvittaessa vaihtamaan. Tiainen suosittelee vaihdattamaan sen heillä tai muussa alan liikkeessä, sillä vanhan irrotus ja uuden kiinnittäminen vaativat vähän tekniikkaa.

Jäykkyys ratkaisee

Pitokarvasuksen valinta on samantapaista kuin entisenkin pitovoitelusuksen kanssa. Pitoalueen eli karvan pitää ponnistusvaiheessa ottaa latuun kiinni, mutta luistovaiheessa olla ladusta irti.

– Hiihtäjän paino ratkaisee, miten jäykkä suksi pitää valita. Myös hiihtäjän tekniikka vaikuttaa. Jos jaksaa potkia kovemmin, voi valita jäykemmän suksen. Suksen pituutta ei valinnassa tarvitse kasvattaa, sillä samalle pituudelle löytyy eri jäykkyyksiä, sanoo Karjalainen.

 Pitokarva on myös ilmestynyt eräsuksiin.

– Pitokarva voi olla vielä tärkeämpi tekijä erähiihdossa, sanoo Tiainen.

Urheilu-Jussissa arvioidaan, ettei pitokarvasuksien menestystaival ole tulevina vuosina uhattuna.

– Voi olla, että ensi vuonna ei muuta enää myydäkään perinteisen hiihtoon. Kyllä pitokarvasukset olisivat hyvät koululaisillekin, niin ei tarvitsisi kouluihin mukaan pitovoiteita, sanoo Tiainen.

Kommentoi

Hae sivuilta