Kolumni: Taas vaaliuurnille
Arkistokuva tammikuulta 2022, jolloin äänestettiin aluevaaleissa. Kuva: Aleksi Keränen
EU-vaalit painavat päälle, vaikka ne eivät kiinnosta. En aikanaan äänestänyt unionin jäsenyydestä kansanäänestyksessä, enkä pitkään aikaan parlamenttivaaleissakaan. Se oli hölmösti tehty. Nyt on nimittäin pakko. En halua nähdä isänmaani EU-edustajina pelkästään palkan takia paikkaa hakevia, tietoisesti tai tyhmyyttään yhteiskuntarauhaa horjuttavia ja vihaa kylväviä suunsoittajia. Siksi on pakko käydä antamassa järjen ääni. Haluan nähdä EU:ssa neuvottelukykyisiä ja kompromissihalukkaita, laajalla tietotaidolla ja kokemuksella varustettuja asiapoliitikkoja. Hyväkäytöksisiä, humanistisia arvoja edustavia asiapoliitikkoja.