play

"Aurinkovoimala rakennetaan keskelle kuukkelin reviiriä"

Kuukkelin taustalla Valkiasuo.

Kuukkelin taustalla Valkiasuo. Kuva: Hannu Siitonen

Avoin kirje kunnanvaltuutetuille

Hyvä Parikkalan kuntapäättäjä,

Haluamme esittää huolemme kuukkelin ja muun arvokkaan luonnon tulevaisuudesta Valkiasuon aurinkovoimahankkeen ympäristössä ja pyydämme löytämään hankkeelle sopivamman sijainnin.

Parikkala on yksi Suomen lajirikkaimmista lintualueista ja vuosittain Parikkalan lintukohteilla vierailee yli 10 000 matkailijaa. Luonnon monimuotoisuutta on kunnassa turvattu hienosti monin eri keinoin. Siikalahden luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2020 ja Simpelejärven kunnostushanke aloitettiin vuonna 2022. Soininmäen vanhojen metsien liittäminen METSO-ohjelmaan jatkoi hyvää kehitystä ja Suomen eteläisimmän kuukkelikannan tilanne vaikutti jo paranevan, kunnes aivan suojelualueen laidalle ja kuukkelien reviirin lounaisosaan alettiin suunnittelemaan valtavaa aurinkopuistoa ja alueen puusto avohakattiin. Aurinkovoimahankkeet ovat hieno mahdollisuus ja tärkeä osa vihreää siirtymää Parikkalassa. Toivomme, että teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeita saadaan Parikkalaan myös jatkossa, mutta niille on löydettävä soveltuvat paikat, joissa tärkeitä luontoarvoja ei menetetä ja hankeprosessista pitää tiedottaa kuntalaisille avoimesti.

Toisin, kuin Parikkalan Rakennuslautakunta on todennut, me allekirjoittaneet tahdomme painottaa: Valkiasuon alueella on erityisiä luonnonympäristön arvoja, joiden säilymistä tämä voimalahanke vaikeuttaa.

Aurinkovoimala rakennetaan keskelle kuukkelin reviiriä

Kuukkeli on ennen esiintynyt kaikkialla Suomessa, mutta nykyään kuukkeli luokitellaan Lounais-Suomesta hävinneeksi ja Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaan länsiosiin ulottuvalla vyöhykkeellä uhanalaiseksi. Soininmäen vanha metsä on kuukkelin reviirin ydin, mutta sen lisäksi kuukkelien vakituiseen reviiriin kuuluu eri ikäisiä talousmetsiä. Oleellista reviirin eri osilla on näkösuoja eli suoja saalistajilta, kuten alueella pesivältä kanahaukalta. Valtava avonainen aurinkovoimala on suunnaton uhka kuukkelin säilymiselle, eikä paneelien väliin suunniteltu ekologinen käytävä tässä kuukkelia alueen avonaisuuden takia juurikaan auta. Kuukkeleiden reviiriä on nakerrettu pala palalta läpi 2000-luvun ja kuukkelit ovat joutuneet sopeutumaan yhä pienenevään kotimetsään. Nyt vielä keskelle reviiriä on tehty 43 hehtaarin hakkuut ja kohta aukea muuttuu meluisaksi rakennustyömaaksi. Selviääkö kuukkelikanta enää tästä viimeisimmästä koettelemuksesta? Yksikään muu Etelä-Suomen kuukkelikanta ei ole selvinnyt.

Kuukkelien lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus on todennut, että hanke-alueen läheisyydessä, lähimmillään jopa alle 500 metrin etäisyydellä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun sääksen pesä. Paneeleita ympäröivä aita on myös vaarallinen kanalinnuille.

Metsien pirstoutuminen on haitallista

Soininmäen liittäminen METSO-ohjelmaan oli hieno alku uhanalaisten lajien elintilan turvaamiselle, mutta yksinäinen pieni luonnonsuojelualue ei riitä turvaamaan nykyistä lajien kirjoa alueella. Metsien pirstoutuminen on suuri uhka monien lajien selviytymiselle ja yksi laajan luontokadon aiheuttajista. Pirstoutumisesta, kuten uuden aurinkovoimapuiston rakentamisesta, seuraa metsän reuna-alueiden merkittävä lisääntyminen. Reunavaikutuksen takia aurinkovoimapuiston rakentaminen ei muuta vain rakennusaluetta, vaan muokkaa voimakkaasti myös lähellä olevia arvokkaita luontoalueita.

Aurinkovoimalan rakentaminen turmelee vesistöjä

Yhtälailla luonnon kannalta vakavaa ovat hankkeen aiheuttamat vesistövaikutukset. Aurinkovoimala-alueen rakentamisen ja käytön aikaiset vesistövaikutukset ovat hanketta ajavan yhtiön puolesta arvioitu puutteellisesti. Avohakkuu, uusien teiden rakentaminen ja ojien kunnostaminen lisää ravinteiden huuhtoutumisesta vesistöihin. Orgaanisten aineiden ajautuminen puuttomalta voimala-alueelta ojien ja purojen kautta vain noin kilometrin päässä olevaan Simpelejärveen jää pitkäaikaisesti korkeammalle tasolle. Tämä on mitätöimässä Simpelejärven kunnostuksella saatuja tuloksia ja pahentaa jo valmiiksi rehevöitymisestä kärsivän Simpelejärven tilaa. Myös maisemalliset arvot tulisi ottaa huomioon. Hankealueella on jääkauden aikana muodostunut kuru.

Aurinkovoimalahanke ristiriidassa kunnan omien tavoitteiden kanssa

Aurinkovoimapuiston siirtäminen vähemmän luontoa kuormittavalle alueelle on sekä kunnan omien tavoitteiden, että maamme hallitusohjelman mukaista. Parikkala linjaa ympäristöohjelmassaan, että kunnan lyhyen aikavälin tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Parikkala tunnetaan monimuotoisesta rehevästä luonnostaan ja se liitetään osaksi Parikkalan brändiä. Etelä-Suomessa uhanalaiseksi luokitellun kuukkelin häviäminen Parikkalasta, sen eteläisimmältä esiintymisalueelta, ei ole näiden tavoitteiden mukaista. Päinvastoin, luonnon köyhtyminen on kunnalle selkeä mainehaitta. Muuttotappiokunnassa ei maineen merkitystä voi vähätellä.

Aurinkovoimarakentamisen järkevä sijoittaminen on myös hallitusohjelman mukaista. Hallitusohjelmassa todetaan, että “Aurinkovoima­rakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan.” Tällaisia kohteita Parikkalasta löytyy useita. Myös ELY-keskus varoittaa aurinkovoimapuiston perustamisesta luontoarvoiltaan arvokkaaseen paikkaan. “Pienempikin aurinkovoimapuisto voi heikentää herkkien lajien elinympäristöä ja ilman riittäviä selvityksiä suunnitteluvaiheessa voi käydä niin, että vaikutukset havaitaan myöhemmin mahdollisesti herkkien lajien kannalta ikävin seurauksin.”

Aurinkovoimalan alue ympäristöineen on kansallisesti kuuluisa

Valkiasuon läheiset vanhat sekametsät eivät ole rakastettuja vain luontokuvaajien ja muiden luonnonystävien keskuudessa, vaan ne toimivat näyttämönä monille tutuille luontoelokuville ja -dokumenteille, kuten Metsän tarina ja Kuukkeli, metsän emäntä. Alueen kuukkeleista on pitkä luku myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneessa Juha Kauppisten Monimuotoisuus-kirjassa. Biologi Kauppisen mukaan kuukkeli on sateenvarjolaji. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukkelin elinympäristöstä huolehtiminen auttaa lukuisia muita metsänlajeja säilymään sekä hillitsee luontokatoa.

Epäilemme Winda Energyn vastuullisuutta

Kannustamme myös pohtimaan onko hankkeen laatija, Winda Energy, luotettava ja vastuullinen taho. Winda Energy kertoo sivuillaan, että heille tärkeää on avoimuus, hyvä yhteistyö sekä luonnon ja ympäristön vastuullinen huomioiminen. Mutta onko avointa liiketoimintaa sopia metsähakkuista maanomistajien kanssa ennen rakennusluvan saamista? Entä kuinka luonnon vastuullista huomioimista voi olla, että hanke on suunniteltu tämän täysin poikkeuksellinen kuukkelikannan reviirille? Winda Energy kertoo suunnittelutarveratkaisu -hakemuksessaan, että alueella tai sen lähistöllä ei olisi luonnonsuojelualueita, vaikka luonnonsuojelualue on aivan sen välittömässä läheisyydessä.  

Hankealueen puut kaadettiin jo keskellä lintujen pesimäaikaa. Ei kai Parikkalan kunta anna tämän luonnon tragedian enää jatkua?

Kuukkelin elinpiirin vaaliminen jarruttaa luontokatoa

Tilanne on vielä käännettävissä paremmaksi. Jos kuukkelin reviiri suojeltaisiin tai ainakin haittaavat toimet minimoitaisiin, voisi kanta olla vielä pelastettavissa. Kuukkelin suojelulla turvattaisiin myös lukuisa määrä muita lajeja. Joka yhdeksäs Suomen luonnon eliölajeista on uhanalainen, ja uhanalaistuminen kiihtyy jatkuvasti. Siksi jokaisen jäljellä olevan vanhan luonnonmetsän turvaaminen on äärettömän tärkeää.

Näin ollen, me allekirjoittaneet ehdotamme, että aurinkovoimalalle etsitään uusi paikka ja rakennushankkeiden käsittely kunnassa tehdään läpinäkyvämmäksi. Pyydämme myös, että ratkaisuja hankkeesta jo aiheutuneiden avohakkuiden negatiivisten luontovaikutusten kompensointiin etsitään ja vesistövaikutukset minimoidaan.


Toiveikkain terveisin,

Lieko Vuorio, kesäasukas vuodesta 1980, luonnonystävä ja lääkäri
Hannu Siitonen, luontokuvaaja
Juha Juuti, Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja
Nico Markkanen, lintubongari
Kalle Koivula, ilmatieteilijä
Helka ja Piippa Julin, kesäasukkaat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta