Julkaistu 
Päivi Jantunen

Parikkalan budjetti 1,8 miljoonaa ylijäämäinen

Kuntaliiton valtuuskunnan vaali oli ainoa äänestys Parikkalan kunnanvaltuuston budjettikokouksessa. Päivi Jantunen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali oli ainoa äänestys Parikkalan kunnanvaltuuston budjettikokouksessa.

Parikkalan kunnanvaltuuston maanantaina yksimielisesti hyväksymä ensi vuoden talousarvio ei tuo kuntalaiselle suuria muutoksia.
 
Kunnan palvelutarjonta on edelleenkin kattava ja laadukas, Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen tiivisti.
 
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Lassi Valkeapää lähti tosiasioiden tunnustamisesta.
 
Emme saa kaikkea haluamaamme. Aina on kyse myös valinnasta.
 
Parikkalan kuntataloutta on hoidettu vastuullisesti. Valkeapää nosti esille talousarvion hyvät tunnusluvut: vuosikate 3 462 200 euroa, tilikauden ylijäämä 1 825 950 euroa, poistot 1,66 miljoonaa ja investointiosan menot 3,847 miljoonaa. Vahva tase, velkaa vähän (472 euroa asukasta kohti), alhainen veroprosentti (19,5).
 
Varautumista synkkeneviin talousnäkymiin muistutettiin useissa puheenvuoroissa. Taloussuunnitelmassa vuosi 2019 on jo 1,4 miljoonaa alijäämäinen, Valkeapää totesi.
 
Huuskonen avasi budjetin valmistelua.
 
Keskustelua käytiin kotihoidontuen kuntalisästä ja lukiolaisille ilmaisista kirjoista ja atk-välineistä.
 
Kovaa keskustelua aiheutti viranhaltijoiden esitys, että Uukuniemen vanhasta kunnantalosta ja Rajapirtiltä vuokratuista tiloista luovutaan. Kirjasto, liikuntaryhmät ja nuorisotila aiotaan siirtää entisen palvelutalon tiloihin.
 
Kunta maksaa Rajapirtin neljästä viikkotunnista vuokraa 650 euroa kuukaudessa. Se ei ole kohtuullista, kun vapaana on omia, tarkoitukseen mahdollisesti sopivia tiloja, Huuskonen perusteli.
 
Uukuniemeläisten asia
 
Valkeapää esitti 4 000 euron varaamista Rajapirtin toimintaan ensi vuodelle.
 
Kokoomuksen Markku Uimonen ja Minna Kokkonen, Maija Valkeapää (sit) ja Päivi Tavi-Kuosmanen (kd.) ja Jouni Kiviaho (Uus-Parikkalan valtuustoryhmä) kannattivat. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Muita muutoksia budjettiin ei tehty.
 
Pienellä 4 000 euron panostuksella kunnan pohjoispään liikuntatilat säilyvät ja voimme keskittyä palvelutalon monipuoliseen kehittämiseen, Uimonen totesi.
 
Uukuniemen Urheilijoiden Leader-rahoituksella Rajapirtille puuhaama kuntosali vetää käyttäjiä. Talon käyntikerrat hipovat 3 000 vuodessa.
 
Rajapirtin tilat ovat hyvässä peruskunnossa. Palvelutalo ei voi korvata Rajapirtin tiloja, Niko Hälvä (kesk.) jatkoi.
 
Kunnan Rajapirtiltä vuokraamien tilojen vuokrasopimus päättyy huhtikuun lopussa.
 
Alkuvuodesta kunta maksaa tiloista vuokraa 2 600 euroa. Sen lisäksi suuntaamme Rajapirtille 1 400 euroa. Tueksi ensi vuoden osalta tulee valtuuston päätöksen mukaisesti 4 000 euroa, Huuskonen tulkitsi.
 
Kunnan liikuntaryhmä siirtyy syksyllä palvelutaloon. Kirjaston muuttoa suunnitellaan. Yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyy tammikuussa.
 
Entinen Uukuniemen kunnantalo on tarkoitus panna myyntiin kevään aikana, Huuskonen aikataulutti.
 
Lapsiystävällinen kunta
 
Ulla Kujanpää (kd.) oli tyytyväisenä kotihoidontuen kuntalisän säilymiseen.
 
Parikkala on ainoa Etelä-Karjalan kunta, joka maksaa alle kolmevuotiaalle lapselle kotihoidon kuntalisää.
 
Perusopetuksen kustannuksia karsittiin lautakuntavaiheessa 200 000 euroa. Ilmaiset välipalat säilyvät alakoulun oppilailla. Maksulliseksi välipala tulee yläasteella ja lukiossa.
 
Vihreiden Inka Pylvänäinen, Kujanpää, Tavi-Kuosmanen ja Valkeapää näkivät välipalan maksullisuudessa aihetta myös arvokeskusteluun.
 
Maksu antaa arvoa välipalalle. Sillä ei ehkä leikitä, eikä ruokaa heitellä.
 
Kujanpää piti hyvänä, että välipala on halukkaille tarjolla. Pylvänäinen pohti mahdollisuutta hakea tarvittaessa vapautusta maksusta ja toivoi myös panostusta välipalan laatuun.
 
Lukion säilyminen on erittäin tärkeää. Tuhannen euron panostus oppilasta kohti, ilmaisina kirjoina ja ATK-välineinä jatkuu, Valkeapää totesi.
 
Myyntivoitto kouluremonttiin?
 
Talousarvion keskeisimmät muutokset liittyvät lämpölaitoksen myyntiin. Kauppa tuo noin kahden miljoonan euron myyntivoiton. Kauppa käänsi 200 000 euroa alijäämäiseksi painumassa olleen budjetin isoon ylijäämään.
 
Vuoden päästä joudutaan kyllä harkitsemaan tilannetta uudestaan, synkkiä talousnäkymiä lähivuosille maalannut Huuskonen totesi.
 
Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys on laskeva. Viiden vuoden aikana kunnassa on menetetty 150 työpaikkaa.
 
Vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä edessä on vaikeat päätökset sekä menokehityksen että kuntaveron osalta, Huuskonen totesi.
 
Lämpölaitoksen myynnistä saatavia euroja voidaan käyttää esimerkiksi Kirjolan koulun peruskorjaukseen ja selvitä vähäisellä velanotolla mittavasta kuuden miljoonan euron investoinnista.
 
Menovaraus
 
Parikkalan Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron pitänyt Markku Uimonen otti myös asiaan kantaa.
 
Vuoden 2018 talousarviota lähdettiin laatimaan pienenevien valtionosuuksien ja laskevien verotulojen valossa. Paineet menojen supistamiseen olivat suuret. Kunnan virkamiesten ja lautakuntien yhteistyöllä menot saatiin kuitenkin hallintaan, kunnan elinvoimaisuutta ja toimintaa pahemmin vahingoittamatta.
 
Talousarvio päätyy toimintamenojen osalta kuluvaa vuotta pienempään loppusummaan. Valitettavasti valtuutetuilla oli vajavaiset tiedot vuoden 2018 veroprosentista päätettäessä.
 
Kunnan asukasmäärä pienenee ja asukkaiden ikärakenteesta johtuen verotulot vähenevät. Maakunta- ja sote-uudistuksen kustannusvaikutusta ei vielä tiedetä. Joudumme vuoden päästä arvioimaan sekä menoja että tuloveroprosenttia erittäin kriittisesti.
 
Valtuustoryhmä toivoi, että vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteydessä tehdään menovaraus, joka olisi käytettävissä vuonna 2020.
 
Parikkalan vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt Inka Pylvänäinen totesi ylijäämän auttavan vain hetken. Riittääkö vuoden päästä prosentin korotus veroprosenttiin?
 
Nautitaan nyt alhaisesta veroprosentista niin kauan kuin voidaan, sitoutumattomien Jouni Kiviaho kommentoi.
 
Olavi Laukkanen (kesk.) epäili, että edessä on viimeinen lihava budjettiesitys.
 
Levähdysalue kuntoon
 
Maija Valkeapää jätti Uus-Parikkalan sitoutumattomien, Vihreiden ja Parikkalan Perussuomalaisten valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan, että Parikkalan Patsaspuiston levähdysalue on saatava hygieeniseksi ja matkailijoita palvelevaksi ensi kesään mennessä.
 
Patsaspuisto houkuttelee vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri maailman.
 
Mitä tekee Parikkala? Ei ainakaan hyödynnä tuota matkailupotentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla. Patsaspuiston levähdysalue on matkailijoille nykyisellään ensimmäinen - ja valitettavasti myös viimeinen mielikuva Parikkalasta. Levähdysalue lähimaastoineen on karmeassa kunnossa. Levähdysalueelle on saatava toimiva wc, matkailuinfo sekä jätehuolto, aloitteessa vaaditaan.
 
Valtuusto hyväksyi hallintosääntöön esittelijöitä koskevan muutoksen: kunnanhallituksessa esittelijänä toimii kunnanjohtaja, hyvinvointi- ja sivistyslautakunnassa ja elinvoima- ja elinympäristölautakunnassa tulosalueen päällikkö ja rakennuslautakunnassa rakennustarkastaja.
 
Valtuuston puheenjohtaja Marjatta Laukkanen (kok.) kiitti yli kaksituntisen kokouksen jälkeen valtuutettuja erittäin hyvästä ja rakentavasta keskustelusta.

Kommentoi

Hae sivuilta